Ihmislähtöiset työhyvinvointihankkeet tarjoavat arvokkaita oppeja myös tekoälyn käyttöönottoon. Tässä artikkelissa Riikka Ilmivalta tarkastelee kolmea kansallista hanketta ja pohtii, millaisia oivalluksia niistä voisi saada tekoälyn hyödyntämiseen ihmislähtöisesti.
Tätä artikkelia varten perehdyin kolmen kansallisen hankkeen oppeihin. Halusin selvittää, mitä ne voivat opettaa meille työn tulevaisuudesta, jossa aivotyö, hyvinvointi ja tekoäly kulkevat rinta rinnan. Hankkeet eivät varsinaisesti ole tekoälyhankkeita, mutta voisiko niiden oppeja soveltaa erityisesti siinä, miten muutosta toteutetaan ihmislähtöisesti ja työhyvinvointia tukien?
Poimin kustakin hankkeesta yhden tärkeän oivalluksen ja tarkastelin sitten, löytyykö näille yhteistä nimittäjää.
1. Kestävä aivoterveys ei ole itsestäänselvyys
Tampereen ja Oulun ammattikorkeakoulujen Kestävä aivoterveys -hanke (2020–2023) pureutui syvälle siihen, miten tietotyö vaikuttaa aivojen hyvinvointiin. Hankkeessa kehitettiin työkaluja, jotka auttavat hallitsemaan kuormitusta. Keskittymisen tukeminen, työmuistin kuormituksen vähentäminen ja itsensä johtamisen taidot nousivat keskiöön.
Opetus? Kognitiivinen ergonomia ei ole luksusta, vaan välttämättömyys tietotyössä.
2. ATK-hanke: Aivotyöläiset kaipaavat konkreettista tukea
LAB-ammattikorkeakoulun ja Haaga-Helian ATK-hanke kehitti osallistavia työmalleja asiantuntijatyön arkeen. Tavoitteena oli yhdistää hyvinvointi ja tuottavuus, ei asettaa niitä vastakkain. Hankkeessa huomattiin, että mikä tahansa järjestelmämuutos ei riitä, jos se ei ota huomioon ihmisnäkökulmaa.
Opetus? Työhyvinvointi ja tuloksellisuus voivat kulkea käsi kädessä – kunhan ihmiset otetaan mukaan muutokseen.
3. Mielihyvin duunissa – mielen hyvinvointi on myös tuottavuuskysymys
Työterveyslaitoksen Mielenterveyden työkalupakki -hanke muistuttaa, että mielenterveys ei ole vain yksilön vastuulla. Erityisesti nuorten tukeminen, esihenkilöiden valmennus ja palautumista tukevat työtavat luovat edellytyksiä kestävälle työelämälle.
Opetus? Mielenterveys on osa työkykyä, ja siten suoraan yhteydessä tuottavuuteen ja kilpailukykyyn.
Hankkeiden yhteinen nimittäjä: Ihmisen huomioiminen
Kaikille näille hankkeille yhteistä on sen ymmärtäminen, että ihmistä ei voi tarkastella erillisenä ympäristöstään. Oli kyse tekoälyratkaisujen jalkautuksesta tai työkuormituksen hallinnasta, kestävä tulos syntyy vain, jos huomioimme ihmisen rajallisuuden ja potentiaalin kyseisessä toimintaympäristössä.
Jos organisaatiosi miettii, miten tekoäly voitaisiin valjastaa tuottavuuden tueksi ilman, että se kuormittaa liikaa – kannattaa katsoa näistä hankkeista mallia. Vastuullisesti ja viisaasti suunniteltu muutos maksaa itsensä takaisin hyvinvointina, sitoutumisena ja kilpailuetuna.
Jos organisaatiosi miettii, miten tekoäly voitaisiin valjastaa tuottavuuden tueksi ilman, että se kuormittaa liikaa – kannattaa katsoa näistä hankkeista mallia.
Kestävä työelämä ei synny sattumalta – se rakennetaan viisailla valinnoilla. Kun ymmärrämme paremmin, miten teknologia vaikuttaa ajattelutyöhön ja millaista tukea ihmiset tarvitsevat muutoksessa, voimme suunnitella ratkaisuja, jotka tukevat sekä hyvinvointia että kilpailukykyä.
Jos haluat viedä nämä opit käytäntöön ja rakentaa fiksun, aivoystävällisen työn tekemisen tavan tiimissäsi, jutellaan lisää!